Kuka hankkii heräteostoksena nojatuolin?!

Siis kuka yhtä köyhä kuin minä tämänhetkisellä opiskelijan budjetillani?? Noh, nojatuoli oli tietenkin kirpputorilta ja maksoi vain parikymppiä. Siis tuplasti enemmän kuin helmilöytö kirpparisohvamme, muistutti armas avomieheni!

Muutto lähenee uhkaavasti, vaikka kaikki onkin vielä aivan auki ja konkreettisestikin levällään. Aion käyttää tilaisuuden hyväkseni ja karsia elämästäni kaiken turhan materian voidakseni aloittaa puhtaalta pöydältä - tai lattialta ja seinistä - sitten muutettuani. Niinpä yritän olla järkevä ja hillitä löytöjen hamstraamistaipumuksiani.

Mutta oivoi kuinka vaikeaa on kahlita villinä laukkaava mieli, joka jo niin innokkaasti sisustaa tulevaa kotia (josta ei toistaiseksi ole mitään tietoa). Sehän on kuin leikkaisi muuttolinnulta siivet! Sitä paitsi en voi välttää kirpputoreja koska olen reippaana tyttönä vuokrannut myyntipöydän jossa hankkiudun eroon ylimääräisestä romppeesta samalla tienaten. Nerokasta!

Tai sitten ei, eilenhän se taas tuli todistettua. Mutta on se tuoli niin hieno! Minua on pitkään harmittanut se, että olen joutunut jättämään toinen toistaan ihanampia vanhoja nojatuolikaunottaria ostamatta, koska meille ei mahdu sohvan lisäksi yhtäkään istuinkalustetta. Eilinen heräteostos oli siis vain ajan kysymys. Koska tuoli odottaa vielä noutamistaan, kuvaan sen myöhemmin.

Sillä välin voitte ihastella samalla reissulla hankkimaani hattua, upea sekin eikös?

En halua blogini olevan kulutuskaatopaikka jonne kuvaan ostoksen toisensa perään, olkoonkin että ne ovat suurimmaksi osaksi kirpputoreilta ja että kierrätän käytettyä tavaraa jatkuvasti etsiessäni niitä täydellisiä helmiä. Nyt kuitenkin raportoin upeasta löydöstäni. Jatkossakin tulen varmasti kirjoittamaan paljon kirpputorivimmassa tekemistäni ostoksista. Samalla yritän kuitenkin opetella kuluttamaan jatkuvasti vastuullisemmin  - ja vähemmän. Kierrätys kunniaan!