Habegär

Miksi aina silloin, kun ei olisi varaa mihinkään, iskee silmänsä tuhanteen ja yhteen ihanaan tavaraan jotka olisi kaikki pakko saada? Habegär on tämän tarpeen nimi ruotsiksi, eikä sille mielestäni löydy suomen kielestä yhtä osuvaa vastinetta.

Minun joululahjatoivelistalleni on kertynynyt viime aikoina vaikka mitä. Eikä edes mitään roinaa jonka voi kuitata unohtuneeksi kun vähän säätää silmälappujaan, vaan laadukkaita, ihania klassikoita sekä tuikitarpeellisia ja vielä kauniitakin esineitä. Miksi niiden olemassaolo tunkeutuu tietoisuuteeni juuri nyt, kun ne ovat kaikki täysin ulottumattomissani? Siedän huonosti tietoisuutta siitä, että jokin esine on olemassa ja hankittavissa, mutta minun täytyy odottaa sitä hamaan ikuisuuteen. Mitä jos sitä ei sitten enää saakaan?

Tämän postauksen perimmäinen tarkoitus on niinkin ylevä, kuin listata juuri nyt halajamani asiat ja epätoivoiset ihastukset. Ihan siltä varalta, että voitan vaikka lotossa. Onkohan se tämä joulunalusaika, joka saa minut sekoamaan? Luulin vihaavani joulun kaupallisuutta. Ilmeisesti se pikku tyttö, joka ympyröi postin kantamien lelumainosvihkosten jokaiselta sivulta vähintään yhden lahjatoiveen joka joulu, ei ole kadonnut mihinkään.

Kaikkimullehetinyt, kiitos!

Turvavyötyyny on tehty turvavyöteollisuuden ylijäämämateriaalista. Rahikin kelpaisi kovasti, mutta siihen ei kuuna päivänä olisi varaa.

Tässä matossa on ihanaa kaikki paitsi hinta. A crush that's so out of my league.

Boskken SkyPlanteriin ihastuin Uusi muste-blogissa. Tällaiset ensi kevään yrtti-istutuksia varten, kiitos!

 Fine Little Dayn leikkuulauta olisi hyvä joulu- tai synttärilahjavinkki. Ja tulisi tarpeeseen!

ByLassenin Kubus-kynttilänjalkaklassikon taidan oikeasti hankkia meille joululahjaksi. Veronpalautuksia odotellessa...